Liikuttaako 2023? -raportti: Edistystä näkyvissä, mutta soveltavan liikunnan kysyntä ja tarjonta eivät vieläkään kohtaa

Liikuttaako 2023? -raportti kokoaa kolmen syksyllä 2023 toteutetun kyselyn tulokset toimintarajoitteisten henkilöiden liikkumisesta ja liikkumisen mahdollisuuksista. Aiempiin tuloksiin verrattuna näyttää tapahtuneen pientä positiivista kehitystä, vaikka isolle osalle toiveet liikkumisesta eivät edelleenkään toteudu riittävästi.

Liikunta, liikkuminen ja fyysinen aktiivisuus ylläpitävät toimintakykyä, minkä myötä niillä on yhteiskunnallisesti merkittävä tehtävä väestön terveyden ja hyvinvoinnin sekä oppimisen ja työllisyyden edistämisessä. Liikunnalla on myös itseisarvoinen merkitys: harrastaminen tuo hyvää oloa, merkityksellistä elämänsisältöä, sosiaalista pääomaa sekä mahdollisuuden toteuttaa itseään.

Oikeus osallistua yhdenvertaisesti yhteiskunnassa tarjolla oleviin palveluihin liikunnan ja urheilun kentällä on taattu sekä Suomen ratifioiman YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen että Suomen oman yhdenvertaisuuslain nojalla. Myös Suomen liikuntalain yhtenä tavoitteena on vähentää eriarvoisuutta liikunnassa.

Tästä huolimatta oikeudet toteutuvat vammaisten henkilöiden arjessa vaihtelevasti: heistä jopa 46 prosenttia kokee, ettei oikeus osallistua liikuntaan ja urheiluun toteudu arjessa*.

Maaliskuun lopulla julkaistun Liikuttaako 2023? -raportin tarkoituksena on tuottaa sekä uutta että seurantatietoa muun muassa soveltavan liikunnan ja paraurheilun kehittämiseksi urheiluseuroissa, liikuntaa järjestävissä yhdistyksissä ja kunnissa.

Raportti koostuu kolmen, Liikuntatieteellisen Seuran ja Suomen Paralympiakomitean yhteistyössä syksyllä 2023 toteuttaman kyselyn tuloksista.

Tuoreen raportin tarjoamat tulokset peilautuvat kolmen vuoden takaisen Liikuttaako?-raportin (Saari & Ala-Vähälä, 2021) tuloksiin, joiden mukaan arviolta lähes 70 % yli 18-vuotiaista toimintarajoitteisista henkilöistä ei yltänyt viikoittaiseen liikuntasuositukseen.

Vähän liikkuvien määrä on vähentynyt – Harrastamisen kalleus edelleen merkittävimpiä esteitä liikkumiselle

Liikuntatieteellisen Seuran toteuttamaan liikkujakyselyyn vastasi yhteensä 2047 toimintarajoitteista henkilöä. Kyselyllä kerättiin päivitettyä tietoa toimintarajoitteisten henkilöiden liikkumisesta, liikunnan kansalaistoimintaan osallistumisesta, liikuntapalvelujen käytöstä sekä liikunnan harrastamisen edellytyksistä ja esteistä.

- Pientä positiivista kehitystä näyttää tapahtuneen toimintarajoitteisten ja vammaisten henkilöiden fyysisessä aktiivisuudessa ja organisoituun liikuntatoimintaan osallistumisessa koronapandemian aikaiseen syksyyn 2020 verrattuna. Vastaajien joukossa on kuitenkin vielä paljon henkilöitä, joiden liikkumisen toive ei toteudu riittävästi, summaa toimintarajoitteisille henkilöille suunnatun kyselyn vastaukset raporttiin analysoinut Liikuntatieteellisen Seuran tutkija Timo Ala-Vähälä.

Kansallisten liikkumissuositusten mukaan aikuisen ihmisen tulisi terveyttään ylläpitääkseen harrastaa reipasta liikkumista vähintään 2,5 tuntia viikossa.

Reilu kolmannes (35 %) kaikista nyt liikkujakyselyyn vastanneista ilmoitti liikkuvansa vähintään neljä tuntia viikossa, mikä on 5 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2020 kyselyyn vastanneista. Tästä joukosta useimmat myös liikkuivat monipuolisesti ja käyttivät erilaisia liikuntapalveluita.

Neljännes (25 %) kaikista toimintarajoitteisista vastaajista ilmoitti liikkuneensa edellisen viikon aikana alle 2 tuntia, mikä on selvästi alle liikuntasuositusten.

Kaksi kolmannesta vastaajista haluaisi liikkua ja harrastaa enemmän, ja vain 12 % kertoi olevansa parhaillaan mukana urheiluseurojen toiminnassa.

Neljännes liikkujakyselyyn vastanneista kertoo kuitenkin liikkuvansa kuntien ohjatuissa ryhmissä, ja kolmanneksella oli käytössään jokin omaehtoisen liikkumisen alennuskortti.

Yleisin liikunnan harrastamista vaikeuttava ulkoinen tekijä oli liikunnan harrastamisen kalleus, ja esiin nousivat myös liikuntapaikkojen ja muiden liikuntaolosuhteiden esteettömyyteen liittyvät tekijät.

Lisää yhteistyötä kaivataan urheiluseurojen ja liikuntaa järjestävien vammais-, kansanterveys- ja potilasyhdistysten välille

Suomen Paralympiakomitean toteuttamilla kyselyillä urheiluseuroille ja muille liikuntaa järjestäville yhdistyksille koottiin tietoa toimintarajoitteisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden liikuntapalveluiden järjestämisestä.

Kyselyihin vastasi yhteensä 314 seuraa ja yhdistystä: seurakyselyyn vastaajia oli 234, ja liikuntaa järjestäville yhdistyksille suunnattuun kyselyyn vastaajia 85.

Seurakyselyyn vastanneista 62 % ilmoitti, että heidän seuransa toiminnassa on mukana toimintarajoitteisia henkilöitä. Liikuntaa järjestävissä yhdistyksissä vastaava osuus on 91 %. Harrastustoimintaa järjestettiin niin omissa kohdennetuissa erityisryhmissä kuin kaikille avoimissa yleisissä ryhmissä.

Urheiluseuroista 58 % suunnitteli erillisen soveltavan liikunnan tai paraurheilun ryhmän perustamista.

Suurin este toimintarajoitteisten henkilöiden mukaan ottamiseksi oli seurojen ja liikuntaa järjestävien yhdistysten vastausten mukaan puutteelliset henkilöstöresurssit. Vastauksissa raportoidaankin tarvittavan juuri taloudellista tukea, joka mahdollistaisi osaavien ohjaajien palkkaamisen ja voisi kompensoida esimerkiksi kohonneista tilavuokrista koituneita kustannuksia. 

Samaan aikaan valtion taloudellinen tilanne ajaa liikuntakenttää tiukalle, ja kestäville ratkaisuille koko liikuntakentän elinvoimaisuuden säilyttämiseksi olisi tilausta, inklusiivisuutta unohtamatta.

Paralympiakomitean Avoimet ovet -hanketta koordinoivan seurakehittäjä Nina Peltosen mukaan vammais-, kansanterveys- ja potilasyhdistysten rooli paikallistason liikunnan järjestäjinä on edelleen merkittävä. Hän toivookin yhteistyön lisääntyvän niiden ja urheiluseurojen välillä.

- Yhteistyön avulla seurat voisivat löytää toimintarajoitteiset liikkujat nykyistä paremmin. Yhteistyön seurauksena on mahdollista synnyttää toiminnan laajempaa tarjontaa, joka vastaa erilaisten liikkujien erilaisiin tarpeisiin, Peltonen sanoo.

630 000 ihmisen merkittävä joukko, mutta ei keskenään yhtenäinen ryhmä

Kun puhutaan toimintarajoitteisista suomalaisista, kyse ei ole pienestä ihmisryhmästä. Toimintarajoitteisia henkilöitä on Suomessa yhteensä jopa 630 000.

Mikään yhtenäinen ryhmä he eivät ole, mikä heijastuu niin omakohtaiseen liikkumiseen kuin liikuntapalveluiden luonteeseen ja tarpeeseen.

Liikuttaako 2023? -raportti onkin tärkeä askel kohti soveltavan liikunnan ja paraurheilun pitkittäisseurantaa, muistuttaa toinen raportin toimittajista, Liikuntatieteellisen Seuran liikuntatieteiden erityisasiantuntija Vilja Prinkey.

- Tarvitsemme jatkossakin säännöllisesti tuotettua tietoa toimintarajoitteisten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden osallistumisesta omatoimiseen sekä organisoituun liikuntaan.

Tutustu Liikuttaako 2023? -raporttiin

Liikuttaako 2023? -raportin taustalla olevat kyselyt on toteutettu osana opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamia SOPIVA- sekä Avoimet Ovet VOL2 -hankkeita. Raportin saavutettavan verkkoversion löydät pysyvästi Liikuntatieteellisen Seuran verkkosivuilta. Painettu raportti on tilattavissa Tiedekirjasta.